30-vuotinen sota on yksi Euroopan historian synkimpiä jaksoja. Sotakentillä kaatuneiden lisäksi ihmisiä kuoli tauteihin ja nälkään niin, että väkimäärään suhteutettuna yhtä tuhoisia olivat vasta 1900-luvun sodat. Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella, joka tämän päivän kartalla on suurimmaksi osaksi Saksan valtiota. Sodan pääasiallisena alkusyynä olivat katolisten ja protestanttien väliset ristiriidat, jotka olivat taas syttyneet, vaikka 1555 Augsburgin uskonnonrauhassa olikin toisin päätetty. Sodan laajetessa siihen liittyi vallanhaluisten ruhtinaiden ja maiden, etenkin Ruotsin ja Ranskan, pyrkimys rajoittaa Habsburg-suvun hallitseman keisarikunnan valtaa. Sota alkoi Saksan sisäisenä uskonsotana, mutta päättyi yleiseurooppalaisena sotana, jossa uskonnolliset seikat olivat menettäneet merkityksensä. Yleisen tuhon, etenkin Keski-Euroopassa, lisäksi sodan seurauksia olivat Saksan jakaantuminen hajanaisiin pikkuruhtinaskuntiin, Portugalin irtaantuminen Espanjasta, Ruotsin suurvalta-asema-ajan alku ja Ranskan tuleminen Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi.
Vuonna 1648 solmitun Westfalenin rauhan julistuksia pidetään itsenäisten valtioiden alkuna. Monille valtakunnille määrättiin ensimmäistä kertaa rajat, ja valtion kansalaisuutta alettiin pitää tärkeimpänä asiana lainkäytön kannalta. Ennen tärkeämpiä olivat olleet monet limittäiset poliittiset ja uskonnolliset velvoitteet. Westfalenin rauha solmittiin Osnabrückin ja Münsterin kaupungeissa. Kummastakin kaupungista löytyy museoita ja näyttelyitä, joihin kannattaa tutustua.
Kuvassa tinasotilaiden taistelukohtaus Augsburgin lähistöltä Hainhofenin linnan etumaastossa pienen Schmutter-joen rannalla. Tämä 30vuotisen sodan viimeinen taistelu käytiin 17.05.1648 ja tunnetaan lähinnä nimellä Zusmarshausenin taistelu.
